-
Notifications
You must be signed in to change notification settings - Fork 0
/
kielioppi.tex
2250 lines (1864 loc) · 88.2 KB
/
kielioppi.tex
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281
282
283
284
285
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
307
308
309
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
321
322
323
324
325
326
327
328
329
330
331
332
333
334
335
336
337
338
339
340
341
342
343
344
345
346
347
348
349
350
351
352
353
354
355
356
357
358
359
360
361
362
363
364
365
366
367
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
382
383
384
385
386
387
388
389
390
391
392
393
394
395
396
397
398
399
400
401
402
403
404
405
406
407
408
409
410
411
412
413
414
415
416
417
418
419
420
421
422
423
424
425
426
427
428
429
430
431
432
433
434
435
436
437
438
439
440
441
442
443
444
445
446
447
448
449
450
451
452
453
454
455
456
457
458
459
460
461
462
463
464
465
466
467
468
469
470
471
472
473
474
475
476
477
478
479
480
481
482
483
484
485
486
487
488
489
490
491
492
493
494
495
496
497
498
499
500
501
502
503
504
505
506
507
508
509
510
511
512
513
514
515
516
517
518
519
520
521
522
523
524
525
526
527
528
529
530
531
532
533
534
535
536
537
538
539
540
541
542
543
544
545
546
547
548
549
550
551
552
553
554
555
556
557
558
559
560
561
562
563
564
565
566
567
568
569
570
571
572
573
574
575
576
577
578
579
580
581
582
583
584
585
586
587
588
589
590
591
592
593
594
595
596
597
598
599
600
601
602
603
604
605
606
607
608
609
610
611
612
613
614
615
616
617
618
619
620
621
622
623
624
625
626
627
628
629
630
631
632
633
634
635
636
637
638
639
640
641
642
643
644
645
646
647
648
649
650
651
652
653
654
655
656
657
658
659
660
661
662
663
664
665
666
667
668
669
670
671
672
673
674
675
676
677
678
679
680
681
682
683
684
685
686
687
688
689
690
691
692
693
694
695
696
697
698
699
700
701
702
703
704
705
706
707
708
709
710
711
712
713
714
715
716
717
718
719
720
721
722
723
724
725
726
727
728
729
730
731
732
733
734
735
736
737
738
739
740
741
742
743
744
745
746
747
748
749
750
751
752
753
754
755
756
757
758
759
760
761
762
763
764
765
766
767
768
769
770
771
772
773
774
775
776
777
778
779
780
781
782
783
784
785
786
787
788
789
790
791
792
793
794
795
796
797
798
799
800
801
802
803
804
805
806
807
808
809
810
811
812
813
814
815
816
817
818
819
820
821
822
823
824
825
826
827
828
829
830
831
832
833
834
835
836
837
838
839
840
841
842
843
844
845
846
847
848
849
850
851
852
853
854
855
856
857
858
859
860
861
862
863
864
865
866
867
868
869
870
871
872
873
874
875
876
877
878
879
880
881
882
883
884
885
886
887
888
889
890
891
892
893
894
895
896
897
898
899
900
901
902
903
904
905
906
907
908
909
910
911
912
913
914
915
916
917
918
919
920
921
922
923
924
925
926
927
928
929
930
931
932
933
934
935
936
937
938
939
940
941
942
943
944
945
946
947
948
949
950
951
952
953
954
955
956
957
958
959
960
961
962
963
964
965
966
967
968
969
970
971
972
973
974
975
976
977
978
979
980
981
982
983
984
985
986
987
988
989
990
991
992
993
994
995
996
997
998
999
1000
\documentclass{book}
\usepackage{iftex}
\ifxetex
\usepackage{fontspec}
\usepackage{ebgaramond}
\else
\usepackage{alternative4ht}
\altusepackage{fontspec}
\fi
%\newfontfamily\pIqaD{pIqaD-qolqoS.ttf}
\newfontface \pIqaD{pIqaD-qolqoS.ttf}
%\setmainfont[Ligatures=TeX]{ebgaramond}
\newfontface \dejavu{DejaVuSans.ttf}
%\usepackage[utf8]{inputenc}
%\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage[a5paper]{geometry}
\usepackage{dcolumn}
\usepackage{multirow}
\usepackage{amssymb}
\usepackage[xindy]{imakeidx}
\usepackage{longtable}
\usepackage{enumitem}
\usepackage{hyperref}
\usepackage{tikz}
\makeindex[title=Käsitteiden hakemisto]
\makeindex[name=sanat,title=Klingonin sanojen hakemisto]
\title{{\pIqaD }\\Klingonin kielioppi}
\author{Iikka Hauhio}
\setlength{\parindent}{0cm}
\setlength{\parskip}{1em}
\setlist[itemize]{parsep=0pt}
\setlist[enumerate]{parsep=0pt}
\newcolumntype{B}[0]{>{\bfseries}}
\newcolumntype{I}[0]{>{\itshape}}
\newcolumntype{T}[0]{>{\pIqaD}}
\begin{document}
\frontmatter
\maketitle
\newpage
\vspace*{\fill}
1. painos
© 2021 Iikka Hauhio
%\textbf{Osittainen kopiointikielto} \\
%Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 849/18) mukaisesti kielletty lukuunottamatta Suomen valtion ja Kopiosto r.y.:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.
\textbf{Kopiointi sallittu} \\
Tämän teoksen kopiointi on sallittu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin ehdoilla.
Kopiointi, muokkaaminen ja jakaminen on sallittu, mutta alkuperäisen tekijän nimi on ilmoitettava.
http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
\chapter{Alkusanat}
Tämä on yritys soveltaa olemassaolevaa kielitieteen käsitteistöä klingoniin.
Kielen ominaisuudet on kuvattu lyhyesti ja jokaisesta kuvatusta ilmiöstä on joukko esimerkkilauseita.
Tyylillisesti kirja yrittää mukailla lukion oppilaille suunnattuja kielioppeja.
Koska kirja on tarkoitettu myös vasta-alkajille, klingoni on kirjoitettu romanisoiduilla aakkosilla klingonin oman pIqaD-aakkoston sijaan.
Se ei ole oppikirja, vaan sitä on tarkoitus käyttää viiteteoksena muun kurssimateriaalin tukena.
Koska vasta opettelen klingonia kirjoittaessani tätä, tekstissä saattaa olla virheitä.
\begin{quote}
Iikka Hauhio \\
\textit{Helsingissä lokakuussa 2020}
\end{quote}
\chapter{'et mu'}
tlhIngan Hol vIrIchtaHvIS HolQeD mu' tu'lu'bogh vIlo'meH, paqvam vIqonta'.
nom pab vIDel 'ej ghantoH mu'tlheghmey ghaj paq Hoch 'ay'.
patlh cha'DIch DuSaQ jen pab paqmey rur paqvam 'e' vInID.
ghojwI' chu'vaD paqvam vIqonta'mo', tlhIngan Hol mu'meyvaD roma'ngan ngutlhmey vIlo' 'ej pIqaD vIlo'be'.
ghojmeH paq 'oHbe' paqvam'e'. pab ngaS neH. latlh DuSaQ paqmey lulaDlu'taHvIS, paqvam lo'lu'.
paqvam vIqontaHvIS tlhIngan Hol vIghojtaHmo' neH, chaq Qagh tu'lu'.
vay' bolu'chugh, HISovmoH.
\begin{quote}
'Iyqa HawHI'o \\
\textit{HelsIngqIDaq, tera' jar wa'maH, tera' DIS 2020}
\end{quote}
\tableofcontents
\mainmatter
\chapter{Johdanto}
Klingon on yhdysvaltalaisen kielitietelijän, tohtori Marc Okrandin kehittämä fiktiivinen keinotekoinen kieli. Sen alkuperäinen tarkoitus oli toimia Star Trek -universumissa elävien klingonien kansalliskielenä. Tähän mennessä klingonin kieltä on käytetty kuudessa Star Trek -elokuvassa, kahdessa televisiosarjassa\footnote{\textit{Star Trek: Enterprise} ja \textit{Star Trek: Discovery}. Muissa televisiosarjoissa ei puhuta oikeaa klingonin kieltä.} ja useissa Okrandin kirjoittamissa kirjoissa. Tämän lisäksi kielellä on oma harrastajayhteisönsä, joka on tuottanut lukuisia klingoninkielisiä teoksia.
Kielenä klingon ei ole sukua millekään maapallon kielelle, ja monet sen ominaisuudet on tarkoituksella valittu siten, että ne ovat mahdollisimman harvinaisia ihmiskielissä. Klingonin sanoja ei ole suoraan lainattu mistään muusta kielestä hyvin pientä määrää lainasanoja lukuunottamatta. Monet sanat perustuvat sen sijaan sanaleikkeihin ja vitseihin.
Marc Okrandia pidetään klingonin ylimpänä auktoriteettina ja hänen kirjoittamaansa klingonia pidetään määritelmällisesti hyvänä. Klingoninkielinen teksti voidaankin jakaa Okrandin kirjoittamaan \textit{kanoniseen klingoniin} ja harrastelijoiden tuottamaan \textit{epäkanoniseen klingoniin}. Tärkeimpiä kanonisia teoksia ovat kielioppia ja sanastoa käsittelevät \textit{The Klingon Dictionary}, \textit{Klingon for Galactic Traveler}, mietelausekokoelma \textit{The Klingon Way} ja runoeepos \textit{paq'batlh}. Näiden lisäksi kanonisina lähteinä pidetään Okrandin haastatteluja eri lehdissä ja medioissa sekä sekalaisia muita hänen tekemiään klingontekstejä.
Valitettavasti kanoniset lähteet ovat monesti epäselviä tai ristiriidassa keskenään. Eräs suuri epäselvyysongelma liittyy Okrandin klingon-englanti-sanakirjaan, johon ei ole merkitty verbien transitiivisuuksia. Klingonissa, kuten suomessa ja toisin kuin englannissa, verbit ovat yleensä joko transitiivisia tai intransitiivisia, mutta eivät molempia: klingonissa on esimerkiksi erikseen verbit \textbf{pum} \textit{pudota} ja \textbf{pummoH} \textit{pudottaa}. Kuitenkaan monien sanojen englanninkielisistä käännöksistä ei voi tietää kumpi merkitys on kyseessä, sillä englannissa sama sana on usein sekä intransitiivinen että transitiivinen. Esimerkiksi sana \textbf{tet} on käännetty Okrandin sanakirjassa vain \textit{melt} (\textit{sulaa} tai \textit{sulattaa}). Monet uskoivat sanan tarkoittavan \textit{sulaa}, olisihan silloin mahdollista yhä sanoa \textbf{*tetmoH} \textit{sulattaa}, mutta itse asiassa myöhemmin Okrand on käyttänyt sanaa merkityksessä \textit{sulattaa}. Ei ole tiedossa miten klingoniksi voi sanoa intransitiivisen merkityksen \textit{sulaa}.
Ristiriitaisuudet ovat toinen suuri ongelma. Ne saattavat johtua siitä, että Okrand on unohtanut aiemmin kehittämiään sääntöjä, tai vain kirjoitus- tai ajatusvirheistä. Eräs ristiriita liittyy lokatiivisijamuodon (\textbf{-Daq}) merkitykseen: aiemmin Okrand on käyttänyt liikkumisverbien \textbf{ghoS}, \textbf{jaH}, ym. yhteydessä sitä sekä merkityksessä \textit{jonnekin} että \textit{jossakin}. Kuitenkin myöhemmin hän on väittänyt sen merkitsevän vain \textit{jossakin}. Klingoninharrastajat eivät tiedä miten suhtautua tähän ja toistavat joskus vanhoja sääntöjä ja joskus uusia sääntöjä.
Tässä kirjassa kiistellyt säännöt on ilmaistu sanoilla ''pidetään huonona kielenkäyttönä''. Nämä sanat tarkoittavat, että sääntöä saatetaan rikkoa kaanonissa tai että se on uusi ja on ristiriidassa aiempien sääntöjen kanssa.
Tämä kirja on oma tulkintansa klingonin kieliopista eikä käytä samaa käsitteistöä tai rakennetta kuin Okrandin virallinen kielioppiteos \textit{The Klingon Dictionary}. Eroja on käsitelty tarkemmin liitteessä~\ref{apx:perinne}.
\chapter{Substantiivit}
\section{Substantiivin suku}
\index{suku}
Klingonin substantiivit jaetaan kolmeen sukuun:
\begin{enumerate}
\item Henkilöt
\item Ruumiinosat
\item Muut sanat
\end{enumerate}
\subsection{Henkilöt}
Ihmiset, klingonit, ihmisiin rinnastettavat tekoälyt, muut älykkäät kieltä käyttävät olennot\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
nuv & henkilö \\
puq & lapsi \\
Human & ihminen \\
tera'ngan & maan asukas \\
tlhIngan & klingoni \\
SuvwI' & soturi \\
ghojmoHwI' & opettaja \\
ghu & vauva \\
\end{tabular}
\subsection{Ruumiinosat}
Raajat, elimet, muut ruumiinosat (ei ruumis kokonaisuutena)\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
ghIch & nenä \\
ghop & käsi \\
tIq & sydän \\
DIr & iho \\
\end{tabular}
Sanat kuuluvat tähän sukuun yleensä vaikka ne olisivat vertauskuvallisia tai alkuperäinen merkitys on muuten etääntynyt.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
Ho'Du' & sankarit \\
\end{tabular}
\subsection{Muut sanat}
Eläimet, ei-älykkäät elämänmuodot, esineet, asiat, käsitteet\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
Duj & alus \\
porgh & vartalo \\
yab & mieli \\
qoq & robotti \\
qaghwI' & '-merkki \\
\end{tabular}
\section{Liitteiden järjestys}
Klingonissa substantiiviliitteiden on aina oltava seuraavalla tavalla järjestyksessä:\\*[1em]
\begin{tabular}{l Bl}
juuri & Duj \\
johdin & -Hom \\
monikon tunnnus & -mey \\
täsmennysliite & -qoq \\
omistusliite tai demonstratiiviliite & -lIj \\
sijapääte & -mo' \\
\end{tabular}
\textbf{DujHommeyqoqlIjmo'} \textit{Sinun niin kutsuttujen pikku alustesi vuoksi}
\section{Johdinliitteet}
\index[sanat]{-'a'}
\index[sanat]{-Hom}
\index[sanat]{-oy}
\begin{tabular}{l Bl | Bl Il}
augmentatiivi & -'a' & veS'a' & suuri sota \\
diminutiivi 1 & -Hom & vengHom & kylä (pieni kaupunki) \\
diminutiivi 2 & -oy & vavoy & isi \\
\end{tabular}
\textbf{-Hom}-liitteellä on halveksiva sävy, ja \textbf{-oy}-liitteellä on hellittelevä sävy.
\section{Monikko}
\index{monikko}
\index[sanat]{-pu'}
\index[sanat]{-Du'}
\index[sanat]{-mey}
Monikon tunnus riippuu suvusta.
Lisäksi joillakin ainesanoilla ei ole monikkomuotoa (kuten \textbf{'Iw} \textit{veri})
ja joillakin epäsäännöllisillä sanoilla käytetään monikkomuodon sijasta erityistä kieliopillisesti yksiköllistä monikkosanaa.\\*[1em]
\begin{tabular}{l Bl | Bl Il l}
henkilöt & -pu' & puqpu' & lapset & \\
ruumiinosat & -Du' & tIqDu' & sydämet & \\
muut & -mey & qoqmey & robotit & \\
epäsäännölliset & & ngop & lautaset & (\textbf{jengva'} \textit{lautanen}) \\
\end{tabular}
Jos \textbf{-mey}-liitettä käyttää henkilöiden tai epäsäännöllisten sanojen kanssa, sen merkitys on \textit{siellä täällä}:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{puqmey} vIlegh. & Näin lapsia siellä täällä. \\
qatlh \textbf{jengva'mey} tu'lu'? & Miksi lautasia on siellä täällä? \\
\end{tabular}
\section{Täsmennysliitteet}
\index{täsmennysliitteet}
\index[sanat]{-qoq}
\index[sanat]{-Hey}
\index[sanat]{-na'}
Täsmennysliiteellä voi ilmaista, kuinka sopiva käytetty sana puhujan mielestä on.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl l}
-qoq & ''niin kutsuttu'' \\
-Hey & ''ilmeisesti'': puhuja ei ole varma onko käytetty sana oikea \\
-na' & ''varmasti'': puhuja on varma käyttämästään sanasta \\
\end{tabular}
Esimerkiksi:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
luj SuvwI'\textbf{qoq}. & Niin kutsuttu soturi hävisi. \\
ghojwI'\textbf{Hey} 'oH puq'e'. & Lapsi on ilmeisesti oppilas. \\
Duj\textbf{na'} vIleghpu'. & Näin varmasti aluksen. \\
\end{tabular}
\section{Omistusliitteet}
\index{omistusliite}
\index[sanat]{-wI'}
\index[sanat]{-wIj}
\index[sanat]{-ma', -maj}
\index[sanat]{-lI'}
\index[sanat]{-lIj}
\index[sanat]{-ra', -raj}
\index[sanat]{-Daj}
\index[sanat]{-chaj}
Omistusliitteet riippuvat monikon tunnuksen tavoin omistettavan asian suvusta.\\*[1em]
\begin{tabular}{l Bc Bc}
& \multicolumn{2}{c}{omistettava asia} \\
& \multicolumn{1}{c}{henkilöt} & \multicolumn{1}{c}{muut} \\
minun & -wI' & -wIj \\
sinun & -lI' & -lIj \\
hänen/sen & \multicolumn{2}{Bc}{-Daj} \\
meidän & -ma' & -maj \\
teidän & -ra' & -raj \\
heidän/niiden & \multicolumn{2}{Bc}{-chaj} \\
\end{tabular}
Esimerkiksi:\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
tIqwIj & sydämeni \\
puqlI' & lapsesi \\
batlhmaj & kunniamme \\
juHDaj & (hänen) kotinsa \\
\end{tabular}
\section{Demonstratiiviliitteet}
\index{demonstratiiviliite}
\index[sanat]{-vam}
\index[sanat]{-vetlh}
Demonstratiiviliitteet osoittavat mistä tai kenestä on kysymys.
Klingon kielessä on kaksi demonstratiiviliitettä:\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-vam & tämä \\
-vetlh & tuo \\
\end{tabular}
Demonstratiiviliitettä ja omistusliitettä ei voi käyttää yhtä aikaa.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
paqvam & tämä kirja \\
nuvpu'vam & nämä henkilöt \\
Humanvetlh & tuo ihminen \\
yabmeyvetlh & nuo mielet \\
\end{tabular}
\section{Sijamuodot}
\index{sijamuodot}
Klingonin kielessä on kuusi sijamuotoa.\\*[1em]
\begin{tabular}{l Bl | Bl Il}
nominatiivi & - & Duj & alus \\
lokatiivi & -Daq & DujDaq & aluksessa, alukseen \\
elatiivi & -vo' & Dujvo' & aluksesta \\
datiivi & -vaD & DujvaD & alukselle \\
kausatiivi & -mo' & Dujmo' & aluksen vuoksi \\
aiheellistin & -'e' & Duj'e' & alus \\
\end{tabular}
\subsection{Nominatiivi}
\index{nominatiivi}
Nominatiivia käytetään
1. ilmaisemaan lauseen subjektia ja objektia
\index{subjekti}
\index{objekti}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
qet \textbf{puqpu'}. & Lapset juoksevat. \\
\textbf{Soj} vISop. & Syön ruokaa. \\
\end{tabular}
2. ilmaisemaan omistamista\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{be'} paq vIlaD. & Luen naisen kirjaa. \\
tIn \textbf{ghojmoHwI'} ghIch. & Opettajan nenä on suuri. \\
\end{tabular}
3. ilmaisemaan kansalaisuutta\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
Dun \textbf{tlhIngan} wo'. & Klingon-valtakunta on suuremmoinen. \\
\end{tabular}
4. sanaliitoissa\\*[1em]
\begin{tabular}{l Il}
\textbf{ropyaH} qach & sairaala \\
\textbf{QIn} 'echletHom & postikortti \\
\end{tabular}
5. postposition edellä
\index{postpositio}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{raS} bIngDaq 'oH tu'lu'. & Se on pöydän alla. \\
\end{tabular}
6. ilmaisemaan lauseen tapahtuma-aikaa\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{DaHjaj ram} vIQonglaHbe'. & En voi nukkua tänä yönä. \\
\end{tabular}
Jos ajanmääre kertoo tapahtuman keston, käytetään verbiä \textbf{qaStaHvIS} \textit{aikana}:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{qaStaHvIS cha' rep} vIQongpu'. & Nukuin kaksi tuntia. \\
\end{tabular}
\subsection{Lokatiivi}
\index{lokatiivi}
\index[sanat]{-Daq}
Lokatiivia käytetään ilmaisemaan
1. sijaintia\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
reH \textbf{juHwIjDaq} jISop. & Syön aina kotona. \\
\end{tabular}
2. määränpäätä\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{juHDaq} yIjaH! & Mene kotiin! \\
'u' \textbf{HeHDaq} tlhIngan juHqo'vo'. & Klingonien kotimaailmasta \\
& maailman laidalle. \\
\end{tabular}
Liikkumisverbien kuten \textbf{jaH} ja \textbf{ghoS} määränpää ilmaistaan suoralla objektilla, joka voidaan taivuttaa joko lokatiivissa tai nominatiivissa. Tällöin pidetään huonona kielenkäyttönä käyttää verbietuliitettä, jonka mukaan objektia ei ole (kuten \textbf{jI-}).\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{juHDaq / juH} vIjaH. & Menen kotiin. \\
\textbf{juHDaq} jIjaH. & Menen kodissa / kotiin. \\
\end{tabular}
\subsection{Elatiivi}
\index{elatiivi}
\index[sanat]{-vo'}
Elatiivi ilmaisee lähtöpaikkaa.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{yuQvamvo'} jIleng vIneH. & Haluan matkustaa pois tältä \\
& planeetalta. \\
\textbf{nachlIjvo'} mIv yItuQHa'moH! & Riisu kypärä päästäsi! \\
\textbf{naDevvo'} bIQ'a' DaleghlaH. & Voit nähdä täältä meren. \\
\end{tabular}
\subsection{Datiivi}
\index{datiivi}
\index[sanat]{-vaD}
Datiivia käytetään
1. ilmaisemaan vastaanottajaa\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{SoHvaD} QIn ngeHpu' ghaH. & Hän lähetti sinulle viestin. \\
\textbf{puqwI'vaD} Soj vIje'. & Ostan ruokaa lapselleni. \\
\end{tabular}
2. ilmaisemaan -moH-verbin kokijaa
\index[sanat]{-moH}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{ghaHvaD} quHDaj qawmoH. & Se muistuttaa häntä perinnöstään. \\
\end{tabular}
3. pong-verbin kanssa\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{vavwI'vaD} ''vavoy'' vIpong. & Kutsun isääni ''vavoyksi''. \\
\end{tabular}
\subsection{Kausatiivi}
\index{kausatiivi}
\index[sanat]{-mo'}
Kausatiivia käytetään ilmaisemaan syytä\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{ropmo'} juHvo' jImejbe'. & En lähde kotoa sairauden takia. \\
\end{tabular}
\subsection{-'e'}
\index[sanat]{-'e'}
-'e'-sijamuotoa käytetään
1. ilmaisemaan predikatiivilauseen subjektia\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
ghojmoHwI' ghaH \textbf{loDvetlh'e'}. & Tuo mies on opettaja. \\
\end{tabular}
2. lauseenvastikkeissa\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{Doch'e'} ghojmoHbogh ghaH Daqaw'a'? & Muistatko, mitä hän \\
& opetti? \\
\end{tabular}
3. asettamaan aihe (seuraavat lauseet liittyvät aiheeseen)\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
puj \textbf{vaj'e'}. tlhoy 'ugh yan. & Soturi on heikko, hänen miekkansa on \\
& liian raskas. \\
\end{tabular}
4. painottamaan lauseen subjektia tai objektia\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
'ut \textbf{Qu''e'}, 'utbe' latlh Doch. & Tehtävä on tärkeä, muut asiat \\
& eivät. \\
\end{tabular}
5. vertailurakenteessa\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{QeD'e'}, HolQeD 'ut law', Hoch 'ut puS. & Kielitiede on tärkein tiede.
\end{tabular}
\chapter{Postpositiot}
\index{postpositio}
Klingonin postpositiot ilmaisevat paikkaa ja taipuvat paikallissijoissa (\textbf{-Daq}, \textbf{-vo'}).
\index[sanat]{-vo'}
\index[sanat]{-Daq}\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl l}
Dung & yläpuoli & qach DungDaq & rakennuksen yllä/ylle \\
bIng & alapuoli & raS bIngDaq & pöydän alla/alle \\
tlhop & etupuoli & Duj tlhopDaq & aluksen edessä/eteen \\
'em & takapuoli & Dub 'emDaq & selän takana/taakse \\
nIH & oikea puoli & loD nIHDaq & miehestä oikealla/e \\
poS & vasen puoli & loD poSDaq & miehestä vasemmalla/e \\
qoD & sisäpuoli & qach qoDDaq & rakennuksen sisällä/e \\
Hur & ulkopuoli & Duj HurDaq & ulkona/ulos aluksesta \\
joj & välitila & qachmey jojDaq & rakennusten välissä/väliin \\
retlh & vieri & jup retlhDaq & ystävän vieressä/viereen \\
\end{tabular}
\index[sanat]{Dung}
\index[sanat]{bIng}
\index[sanat]{tlhop}
\index[sanat]{'em}
\index[sanat]{nIH}
\index[sanat]{poS}
\index[sanat]{qoD}
\index[sanat]{Hur}
\index[sanat]{joj}
\index[sanat]{retlh}
Postpositioihin ei lisätä omistusliitteitä, kun niitä käytetään persoonapronominien kanssa.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jIH bIngDaq} QemjIq tu'lu'. & Allani on kuoppa.
\end{tabular}
\chapter{Verbit}
\index{verbi}
\section{Adjektiivisuus}
\index{adjektiivi}
Klingonin verbit voidaan jakaa transitiivisiin ja intransitiivisiin.
Intransitiivisista verbeistä osa on adjektiivisia ja osa ei.
Adjektiiviset verbit vastaavat muiden kielten adjektiiveja.
\index{transitiivinen verbi}
\index{intransitiivinen verbi}\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | l l}
ru' & olla väliaikainen & \textbf{ru'} roj. & Rauha on väliaikainen. \\
tIn & olla suuri & \textbf{tIn} Dujvam. & Tämä alus on suuri. \\
mach & olla pieni & \textbf{mach} ghunwI'. & Ohjelmoija on pieni. \\
'ut & olla tärkeä & \textbf{'ut} Qu'. & Tehtävä on tärkeä. \\
\end{tabular}
Adjektiivinen verbiä voidaan käyttää attribuuttina pääsanansa jälkeen.
Tällöin verbillä voi olla vain päätteet \textbf{-Ha'}, \textbf{-be'} ja \textbf{-qu'}.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
roj \textbf{ru'} wIneH. & Haluamme väliaikaisen rauhan. \\
Duj \textbf{tIn} vIghaj. & Minulla on iso alus. \\
po' \textbf{ghunwI'} mach. & Pieni ohjelmoija on taitava. \\
Qu' \textbf{'ut} yIqIlQo'! & Älä hylkää tärkeää tehtävää! \\
\end{tabular}
Substantiivin sijamuoto liitetään adjektiiviattribuuttiin, jos sellainen on.\\*[1em]
\begin{tabular}{l}
ghunwI'pu' \textbf{machvaD} HolQeD vIghojmoH. \\
Opetan kielitiedettä pienille ohjelmoijille. \\
\end{tabular}
Varsinaisia adjektiiviattribuutteja voi olla vain yksi. Verbillä voi kuitenkin olla useita partisiippimuotoisia (\textbf{-bogh}) adjektiiveja määreenä.\\*[1em]
\begin{tabular}{l}
\textbf{chImbogh} 'ej \textbf{bIrbogh} 'antartIq \textbf{Hop} vIlegh vIneH. \\
Haluan nähdä kaukaisen, aution ja kylmän Antarktiksen. \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-bogh}
\section{-Ha'-johdin}
\index[sanat]{-Ha'}
\textbf{-Ha'}-johdin muuttaa verbin merkityksen usein vastakohtaiseksi.
Se liitetään aina verbin juureen.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
par & inhota & parHa' & tykätä \\
muS & vihata & musHa' & rakastaa \\
quv & kunnioittaa & quvHa' & häpäistä \\
nob & antaa & nobHa' & palauttaa \\
ru' & olla väliaikainen & ru'Ha' & olla pysyvä \\
\end{tabular}
Joillakin verbeillä johtimen merkitys on \textit{tehdä väärin}.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
jatlh & puhua & jatlhHa' & sanoa väärin \\
yaj & ymmärtää & yajHa' & ymmärtää väärin \\
\end{tabular}
\section{Persoona}
\index{persoonamuodot}
Klingonin verbit kongruoivat sekä subjektin että objektin kanssa.
Persoonan tunnus on verbin etuliite.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bc | Bc | Bc | Bc | Bc | Bc | Bc l}
\multicolumn{7}{c}{Objekti} & Subjekti \\
\multicolumn{1}{c}{jIH} & \multicolumn{1}{c}{maH} &\multicolumn{1}{c}{SoH} &\multicolumn{1}{c}{tlhIH} &\multicolumn{1}{c}{ghaH} &\multicolumn{1}{c}{chaH} &\multicolumn{1}{c}{-} & \\
\multicolumn{1}{c}{} & \multicolumn{1}{c}{} &\multicolumn{1}{c}{} &\multicolumn{1}{c}{} &\multicolumn{1}{c}{'oH} &\multicolumn{1}{c}{bIH} &\multicolumn{1}{c}{} & \\
- & - & qa- & Sa- & \multicolumn{2}{Bc |}{vI-} & jI- & jIH \\
\cline{1-7}
- & - & pI- & re- & wI- & DI- & ma- & maH \\
\cline{1-7}
cho- & ju- & - & - & \multicolumn{2}{Bc |}{Da-} & bI- & SoH \\
\cline{1-7}
tu- & che- & - & - & \multicolumn{2}{Bc |}{bo-} & Su- & tlhIH \\
\cline{1-7}
\multirow{2}{*}{mu-} & \multirow{2}{*}{nu-} & Du- & \multirow{2}{*}{lI-} &$\varnothing$- & \multicolumn{2}{Bc}{\multirow{2}{*}{$\varnothing$-}} & ghaH/'oH \\
\cline{3-3}
\cline{5-5}
& & nI- & & lu- & \multicolumn{2}{c}{} & chaH/bIH \\
\hline
vI-lu' & wI-lu' & Da-lu' & bo-lu' & $\varnothing$-lu' & lu-lu' & - & (passiivi) \\
\hline
\multirow{2}{*}{HI-} & \multirow{2}{*}{gho-} & - & - & \multirow{2}{*}{yI-} & \multirow{2}{*}{tI-} & yI- & SoH (imp.)\\
\cline{3-4}
\cline{7-7}
& & - & - & & & pe- & tlhIH (imp.)\\
\end{tabular}
\index{imperatiivi}
Refleksiivipäätteen \textbf{-'egh} kanssa käytetään objektitonta persoonaliitettä.
\index[sanat]{-'egh}
Passiivirakenteessa käytetään \textbf{-lu'}-päätettä ja persoonapääte valitaan siten, että päätteen objekti on yksikön 3. persoona ja subjekti on lauseen objektin persoona. Katso osio~\ref{sec:passiivi}.
\index[sanat]{-lu'}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jISop}. & Minä syön. \\
Soj \textbf{vISoptaH}. & Minä syön ruokaa. \\
\textbf{qamuS}. & Minä vihaan sinua. \\
\textbf{bI'IHqu'}. & Olet todella kaunis. \\
De'wI' \textbf{Dalo''a'} pagh & Käytätkö sinä tietokonetta vai \\
\textbf{Dulo''a'} De'wI'? & tietokone sinua? \\
\textbf{yImej}! & Lähde! \\
\textbf{tIHoH}! & Tapa heidät! \\
\end{tabular}
Poikkeuksellisesti verbi \textbf{tu'lu'} ei tarvitse persoonaliitettä.
\index[sanat]{tu'lu'}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
yotlhDaq puqpu' \textbf{tu'lu' / lutu'lu'}. & Puistossa on lapsia. \\
\end{tabular}
Jos lauseessa on kolmannen persoonan objekti ja ensimmäisen tai toisen persoonan epäsuora objekti, voi verbiin merkitä epäsuoran objektin mukaisen etuliitteen.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{SoHvaD} QIn vIngeH. / & Lähetin sinulle viestin. \\
QIn \textbf{qangeH}.
\end{tabular}
Adjektiivisen verbin imperatiivin yhteydessä käytetään usein rakennetta \textbf{-'eghmoH} tai vähintään yhtä muuta päätettä. Tämä ei kuitenkaan ole tiukka vaatimus.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{yIQuch'eghmoH} / yIQuch! & Ole iloinen! \\
yIQuchchoH! & Ilahdu! \\
yIQuchQo'! & Älä ole iloinen! \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-'egh}
\index[sanat]{-moH}
\section{Päätteiden järjestys}
Verbin päätteiden on aina oltava seuraavassa järjestyksessä:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
1. & \textbf{-Ha'} \\
2. & \textbf{-'egh}, \textbf{-chuq} \\
3. & \textbf{-nIS}, \textbf{-qang}, \textbf{-rup}, \textbf{-beH}, \textbf{-vIp} \\
4. & \textbf{-choH}, \textbf{-qa'} \\
5. & \textbf{-moH} \\
6. & \textbf{-lu'}, \textbf{-laH} \\
7. & \textbf{-chu'}, \textbf{-bej}, \textbf{-law'}, \textbf{-ba'} \\
8. & \textbf{-pu'}, \textbf{-ta'}, \textbf{-taH}, \textbf{-lI'} \\
9. & \textbf{-neS} \\
10. & \textbf{-Qo'} \\
11. & \textbf{-DI'}, \textbf{-chugh}, \textbf{-pa'}, \textbf{-vIS}, \textbf{-meH}, \textbf{-mo'}, \textbf{-bogh}, \textbf{-'a'}, \textbf{-jaj}, \textbf{-wI'}, \textbf{-ghach} \\
12. & (substantiiviliitteet, mikäli edellinen pääte on \textbf{-wI'} tai \textbf{-ghach}) \\
\end{tabular}
\section{Refleksiivisyys}
Refleksiivipäätteellä ilmaistaan, että lauseen subjekti ja objekti ovat samat.
Klingonissa on kaksi refleksiivipäätettä:\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-'egh & itseään \\
-chuq & toisiaan \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-'egh}
\index[sanat]{-chuq}
Refleksiivisellä verbillä ei ole objektia.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jIlegh'egh}. & Näen itseni. \\
\textbf{jIghoj'eghmoH}. & Opetan itseäni. \\
\textbf{muSchuq} chaH. & He vihaavat toisiaan. \\
\end{tabular}
\section{Modaalipäätteet}
\label{sec:modaali}
Modaalipäätteillä ilmaistaan subjektin valmiutta tai tarvetta tehdä asia.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
-nIS & tarve & -nISbe' & ei tarvitse \\
-qang & halukas & -qangbe' & haluton \\
-rup & valmis (henkilöstä) & -rupbe' & ei valmis \\
-beH & valmis (asiasta) & -beHbe' & ei valmis \\
-vIp & pelokas & -vIpbe' & peloton \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-nIS}
\index[sanat]{-qang}
\index[sanat]{-rup}
\index[sanat]{-beH}
\index[sanat]{-vIp}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
Soj \textbf{vIghunnISmoH}. & Minun on lämmitettävä ruoka. \\
DaH \textbf{jISopnISbe'}. & Minun ei tarvitse syödä nyt. \\
\textbf{maSuvqangbe'chu'}. & Emme halua taistella kuolemaan. \\
\textbf{SuHeghrup'a'}? & Oletteko valmiita kuolemaan? \\
\textbf{lengbeH} DujwI'. & Alukseni on valmis matkaamaan. \\
jIHvaD \textbf{bIlujvIp'a'}? & Pelkäätkö hävitä minulle? \\
\end{tabular}
\textbf{-nIS} tarkoittaa asiayhteydestä riippuen joko \textit{täytyy} tai \textit{pitäisi}.
\section{Muutosjohtimet}
Muutospäätteet \textbf{-choH} ja \textbf{-qa'} ilmaisevat muutosta tilassa.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-choH & muuttua jonkinlaiseksi, alkaa tehdä \\
-qa' & uudestaan \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-choH}
\index[sanat]{-qa'}
Lisättynä adjektiiviseen verbiin \textbf{-choH} tarkoittaa \textit{muuttua jonkinlaiseksi}:\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
ghun & olla lämmin & ghunchoH & lämmetä \\
rop & olla sairas & ropchoH & sairastua \\
tIn & olla suuri & tInchoH & kasvaa \\
\end{tabular}
Muihin verbeihin lisättynä \textbf{-choH} tarkoittaa \textit{alkaa tehdä}:\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | l l}
Qong & nukkua & \textbf{jIQongchoH}. & Menen nukkumaan. \\
muS & vihata & \textbf{qamuSchoH}. & Alan vihata sinua. \\
\end{tabular}
\textbf{-qa'} on kuin \textbf{-choH}, mutta ilmaisee, että sama asia on ollut tai tapahtunut aiemminkin.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jIQongqa'}. & Menen nukkumaan uudestaan. \\
\textbf{qamuSqa'}. & Alan vihata sinua taas. \\
\end{tabular}
\section{Kausatiivijohdin -moH}
\index[sanat]{-moH}
\index{kausatiivi}
\index{aiheutusjohdin}
1. Liitettynä intransitiiviseen verbiin kausatiivipääte \textbf{-moH} muuttaa verbin transitiiviseksi.
\index{transitiivinen verbi}
\index{intransitiivinen verbi}\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
ghun & olla lämmin & ghunmoH & lämmittää \\
rop & olla sairas & ropmoH & sairastuttaa \\
tIn & olla suuri & tInmoH & suurentaa, kasvattaa \\
Qong & nukkua & QongmoH & nukuttaa \\
Hegh & kuolla & HeghmoH & tappaa \\
chen & saada muoto & chenmoH & luoda, muodostaa \\
\end{tabular}
Intransitiivisen verbin subjektista tulee transitiivisen verbin objekti.
\ifxetex
\begin{tikzpicture}
\node[anchor=west] at (0, 1) {\textbf{rop} Humanpu' law'.};
\node[anchor=west] at (4.5, 1) {Monet ihmiset ovat sairaita.};
\draw[->] (1.5, 0.7) -- (1, 0.3);
\node[anchor=west] at (0, 0) {Humanpu' law' \textbf{vIropmoH}.};
\node[anchor=west] at (4.5, 0) {Sairastutin monia ihmisiä.};
\end{tikzpicture}
\else
\begin{tabular}{l l}
\textbf{rop} Humanpu' law'. & Monet ihmiset ovat sairaita. \\
Humanpu' law' \textbf{vIropmoH}. & Sairastutin monia ihmisiä. \\
\end{tabular}
\fi
2. Liitettynä transitiiviseen verbiin \textbf{-moH} merkitsee ''saada joku tekemään''.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
ghoj & oppia & ghojmoH & opettaa \\
ghuH & valmistautua & ghuHmoH & varoittaa \\
muv & liittyä & muvmoH & rekrytoida \\
qaw & muistaa & qawmoH & muistuttaa \\
DoH & perääntyä & DoHmoH & ajaa takaisin \\
\end{tabular}
Alkuperäisen verbin objekti säilyy uuden verbin objektina ja alkuperäisen verbin subjektista tulee uuden verbin epäsuora objekti.
\ifxetex
\begin{tikzpicture}
\node[anchor=west] at (0, 1.5) {mI'QeD \textbf{ghojtaH} puq.};
\node[anchor=west] at (5, 1.5) {Lapsi oppii matematiikkaa.};
\draw[->] (2.75, 1.2) -- (0.7, 0.3);
\draw[->] (0.7, 1.2) -- (1.7, 0.3);
\node[anchor=west] at (0, 0) {puqvaD mI'QeD \textbf{vIghojmoHtaH}.};
\node[anchor=west] at (5, 0) {Opetan matematiikkaa lapselle.};
\end{tikzpicture}
\else
\begin{tabular}{l l}
mI'QeD \textbf{ghojtaH} puq. & Lapsi oppii matematiikkaa. \\
puqvaD mI'QeD \textbf{vIghojmoHtaH}. & Opetan matematiikkaa lapselle. \\
\end{tabular}
\fi
Jos transitiivisella verbillä on refleksiivipääte, se käyttäytyy kuitenkin samoin, kuin intransitiiviset verbit.
\ifxetex
\begin{tikzpicture}
\node[anchor=west] at (0, 1) {\textbf{chopchuq} jaghpu'.};
\node[anchor=west] at (4.5, 1) {Viholliset purivat toisiaan.};
\draw[->] (1.9, 0.7) -- (0.8, 0.3);
\node[anchor=west] at (0, 0) {jaghpu' \textbf{chopchuqmoH} QeH.};
\node[anchor=west] at (4.5, 0) {Viha sai viholliset puremaan toisiaan.};
\end{tikzpicture}
\else
\begin{tabular}{l l}
\textbf{chopchuq} jaghpu'. & Viholliset purivat toisiaan. \\
jaghpu' \textbf{chopchuqmoH} QeH. & Viha sai viholliset puremaan toisiaan. \\
\end{tabular}
\fi
\section{Passiivisuus}\label{sec:passiivi}
\index{passiivi}
\index[sanat]{-lu'}
Passiivin tunnus \textbf{-lu'} merkitsee epämääräistä subjektia.
Verbin persoonapääte valitaan kuin objekti olisi subjekti, mutta objekti kirjoitetaan kuintenkin tavanomaisesti ennen predikaattia.
\index{subjekti}
\index{objekti}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{vIqawlu'taH}. & Minut muistetaan. \\
vay' Daja'chugh, \textbf{DaHoHlu'}. & Jos kerrot jollekulle, sinut tapetaan. \\
roD juHwIj \textbf{Say'moHlu'}. & Kotini siivotaan säännöllisesti. \\
\end{tabular}
Passiivisessa verbissä ei voi käyttää \textbf{-laH}-päätettä.
\index[sanat]{-laH}
Passiivi voi vastata suomen nollapersoonarakennetta, eli jokaisen peräkkäisen passiivisen verbin määrittelemätön tekijä on sama.\\*[1em]
\begin{tabular}{l}
batlhHa' \textbf{vanglu'taHvIS} quv \textbf{chavbe'lu'}. \\
Kunniaa ei saa toimimalla epärehellisesti. \\
\\
pujwI' \textbf{HIvlu'chugh} \textbf{quvbe'lu'}. \\
Jos hyökkää heikkoja vastaan ei ole kunniallinen. \\
\end{tabular}
\textbf{tu'}-verbin passiivilla on merkitys \textit{olla jossain}:
\index[sanat]{tu'lu'}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
raS DungDaq QIn \textbf{tu'lu'}. & Viesti on pöydän päällä. \\
DeSwarDaq Sut \textbf{tu'lu'be'}. & Kaapissa ei ole vaatteita. \\
\end{tabular}
\section{-laH-pääte}
\label{sec:laH}
\index[sanat]{-laH}
Modaalinen pääte \textbf{-laH} muuttaa verbin merkitykseksi \textit{voida, osata}.
Se on päätteiden järjestyksessä eri kohdassa kuin muut modaalipäätteet ja sitä ei voi käyttää passiivisissa verbeissä.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-laH & voida, osata \\
-laHbe' & ei voida, ei osata \\
\end{tabular}
Esimerkiksi:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
tlhIngan Hol \textbf{vIjatlhlaHbe'}. & En osaa puhua klingonia. \\
\textbf{bIQalnISlaH}. & Sinun on osattava uida. \\
\textbf{lo'laHghach} ghaj'a'? & Onko sillä arvoa? \\
\end{tabular}
\section{Täsmennyspäätteet}
\label{sec:tasmennys}
Täsmennyspäätteillä ilmaistaan kuinka varma puhuja on ja kuinka selvä kuvattu tilanne on.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
-chu' & täydellisesti & -chu'be' & epätäydellisesti \\
-bej & varmasti, kiistatta & -bejbe' & en ole varma \\
-ba' & selvästi & -ba'be' & ei selvästi \\
-law' & ilmeisesti & -law'be' & en usko \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-chu'}
\textbf{-chu'} merkitsee, että toiminto suoritetaan täydellisesti, virheettä, oikein, täysin tai loppuun asti. Tarkka merkitys riippuu verbistä.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il | Bl Il}
lol & olla ilmassa & lolchu' & olla oikealla korkeudella \\
nel & sopia & nelchu' & sopia täydellisesti \\
chuH & heittää keihäs & chuHchu' & osua keihäällä \\
Suv & taistella & Suvchu' & taistella kuolemaan \\
HeD & vetäytyä & HeDchu' & vetäytyä kokonaan \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-bej}
\textbf{-bej} merkitsee, että lause on kiistattomasti tosi.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{SuropchoHbej}. & Te sairastutte varmasti. \\
\textbf{bIlughbejbe'}. & En ole varma, oletko oikeassa. \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-ba'}
\textbf{-ba'} merkitsee, että lauseen uskotaan olevan selvästi tosi, mutta se ei ole yhtä kiistatonta kuin \textbf{-bej}-päätteen kanssa.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{ropba'} ghaH. & Hän on selvästi sairas. \\
\textbf{bIlughba'be'}. & Ei ole selvää, että olet oikeassa. \\
\textbf{bIlughbe'ba'}. & Olet selvästi väärässä. \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-law'}
\textbf{-law'} merkitsee \textit{uskoa, luulla}:\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{yIropqa'law'}. & Taidan sairastua uudestaan. \\
\textbf{bIlughlaw'}. & Luulen, että olet oikeassa. \\
\textbf{bIlughlaw'be'}. & En usko, että olet oikeassa. \\
\textbf{bIlughbe'law'}. & Luulen, että olet väärässä. \\
\end{tabular}
\section{Aspekti}
\index{aspekti}
Verbin aspekti voidaan ilmaista tarvittaessa seuraavilla päätteillä:\\*[1em]
\begin{tabular}{l Bl l}
\multirow{2}{*}{imperfektiivinen} & -taH & imperfektiivi \\
& -lI' & progressiivi \\
\hline
\multirow{2}{*}{perfektiivinen} & -pu' & perfektiivi \\
& -ta' & intentionaali \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-taH}
\index[sanat]{-lI'}
\index[sanat]{-pu'}
\index[sanat]{-ta'}
\index{imperfektiivisyys}
\index{perfektiivisyys}
Imperfektiivisyydellä ilmaistaan, että toiminta on jatkuvaa ja päättymätöntä.
Perfektiivinen toiminta taas on päättynyt.
Toisin kuin suomen kielen perfektiivinen aspekti, klingonin perfektiivinen aspekti ei merkitse toiminnan olevan valmista tai loppuun asti vietyä, vaan toiminta voi olla myös väliaikaisesti keskeytynyt.
Valmista tai loppuun asti vietyä toimintaa ilmaistaan \textbf{-chu'}-päätteellä (ks.~\ref{sec:tasmennys}) tai \textbf{rIntaH}-apuverbillä (ks.~\ref{subsec:rintah}).
Aspektia ei tule sekoittaa aikamuotoihin, joita ei ole klingonissa.
Progressiivinen pääte \textbf{-lI'} merkitsee, että toiminnalla on määränpää tai tavoite (toiminnan ei tarvitse kuitenkaan olla tahallista).
Intentionaalinen pääte \textbf{-ta'} merkitsee, että toiminta on tahallista.
On aina sallittua käyttää näiden päätteiden sijasta vastaavia päätteitä \textbf{-taH} ja \textbf{-pu'}.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jISoptaHvIS} yISujQo'. & Älä häiritse minua, kun syön. \\
\textbf{HeghlI'} ghaH. & Hän on kuolemassa. \\
qatlh \textbf{DaHoHpu'}? & Miksi tapoit hänet? \\
\textbf{vIghorta'}. & Rikoin sen tarkoituksella. \\
\end{tabular}
\index{progressiivi}
\index{intentionaali}
Aspektin päätteen liittämistä verbiin, jolla on jussiivin pääte \textbf{-jaj}, tai verbiin, jonka objekti on toinen lause, pidetään huonona kielenkäyttönä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ilmeisesti ole aivan ehdoton, sillä sitä on rikottu kaanonissa.
\index[sanat]{-jaj}
\section{-neS-pääte}
\textbf{-neS}-pääte ilmaisee kunnioitusta keskustelun toista osapuolta kohtaan.
Sitä tulee käyttää vain puhuteltaessa ylempiarvoista henkilöä formaalisti.
\textbf{-neSbe'}-päätettä ei ole sopiva käyttää.
\section{Seikkailijat}
Seikkalijat muuttavat niitä edeltävän morfeemin merkitystä.
\index{seikkalija}\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-qu' & erittäin \\
-be' & ei \\
\end{tabular}
\index[sanat]{-qu'}
\index[sanat]{-be'}
Modaalipäätteitä ja täsmennyspäätteitä käsittelevissä luvuissa \ref{sec:modaali}, \ref{sec:laH} ja \ref{sec:tasmennys} on selitetty \textbf{-be'}-päätteen vaikutus näihin päätteisiin.
Muussa tapauksessa \textbf{-be'} kiinnitetään yleensä joko verbin juureen, \textbf{-Ha'}-, \textbf{-choH}-, \textbf{-qa'}-, \textbf{-moH}-, \textbf{-lu'}-päätteeseen tai aspektin päätteeseen riippuen siitä, mikä näistä on viimeinen.
Käskymuotoisissa verbeissä käytetään \textbf{-Qo'}-päätettä \textbf{-be'}-päätteen sijasta.
Jos lauseessa on kielteinen sana, kuten \textbf{pagh}, \textbf{not} tai \textbf{wej}, kieltopäätettä \textbf{be'} ei käytetä.
\textbf{-qu'}-pääte voidaan kiinnittää mihin tahansa morfeemiin lukuunottamatta persoonapäätettä ja myöhemmin tässä luvussa esiteltyjä päätteitä, eli jussiivin, interrogatiivin tai partisiipin tunnusta, konjunktiopäätettä tai substantiivijohdinta.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{jIropqu'}! & Olen hyvin sairas! \\
loD \textbf{'IHqu'} vIlegh. & Näin kauniin miehen. \\
\end{tabular}
\section{-Qo'-pääte}
\index[sanat]{-Qo'}
1. \textbf{-Qo'}-päätteellä ilmaistaan kieltäytymistä.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
De'wI' Quj \textbf{vIQujQo'}! & En pelaa tietokonepelejä! \\
Soj tlhol \textbf{SopQo'} puqwI'. & Lapseni ei suostu syömään raakaa \\
& lihaa. \\
\end{tabular}
2. Imperatiiviverbiin liitettynä \textbf{-Qo'} merkitsee \textit{älä}.
\index{imperatiivi}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{peqetQo'}! & Älkää juosko! \\
\textbf{HIquvHa'Qo'}. & Älä häpäise minua! \\
\end{tabular}
\section{Jussiivi}
Jussiivin tunnus \textbf{-jaj} ilmaisee toivetta tai kehoitusta.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{taHjaj} tlhIngan wo'! & Eläköön klingonien valtakunta! \\
\end{tabular}
\section{Interrogatiivi}
\index{interrogatiivi}
Interrogatiivi eli kysymysmuoto muuttaa lauseen kysymykseksi.
Interrogatiivin tunnus on \textbf{-'a'}.
\index[sanat]{-'a'}\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
nIm Datlhutlh\textbf{'a'}? & Juotko maitoa? \\
tlhIngan Hol Dajatlh\textbf{'a'}? & Puhutko klingonia? \\
\end{tabular}
Interrogatiivia ei käytetä, jos lauseessa on kysymyssana.\\*[1em]
\begin{tabular}{l l}
\textbf{nuq} Datlhutlh? & Mitä juot? \\
\textbf{qatlh} tlhIngan Hol Dajatlh? & Miksi puhut klingonia? \\
\end{tabular}
Lauseen voi muuttaa kysymykseksi myös sanalla \textbf{qar'a'} \textit{vai mitä}.
\section{Konjunktiopäätteet}
\label{sec:konjunktiopaate}
\index{konjunktiopääte}
Konjunktiopäätteet kiinnitetään sivulauseen predikaattiin.\\*[1em]
\begin{tabular}{Bl Il}
-vIS & kun \\
-DI' & heti kun \\
-pa' & ennen kun \\
-chugh & jos \\
-mo' & koska \\